lauantai 31. lokakuuta 2015

Piikkiselkähirviö

Näin pyhäinpäivän ja halloweenin aikaan kannattaa olla tarkkana ihmissusien ja muiden monstereiden varalta. Sillä kuten kaikki varmasti tietävät, täysikuun noustessa jopa suloisesta kotikissasta saattaa kuoriutua...
... kammottava piikkiselkähirviö!
Pitäkää varanne, jos tällainen tulee vastaan. Hyvä vinkki on harhauttaa hirviötä nameilla, niin se muuttuu seurapiirikolliksi jälleen. Tätä otusta ei kyllä ihan heti uskoisi abyksi, ellei tietäisi paremmin.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Meidän 11 x 2

Sain Kollinkoukkuja-blogista  ja myöhemmin vielä Penan blogista kysymyshaasteen - kiitti niistä! Tässä olivat haasteen säännöt:

1. Kiitä sinut haastanutta blogia ja linkkaa hänen bloginsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 liebster award-haasteen ansainnutta alle 200 lukijan blogia.
4. Keksi 11 kysymystä haastetuille.

Oion tosin sen verran, että jätän haastamatta lisää väkeä ja jatkokysymykset esittämättä. Vastaan kuitenkin mulle laitettuihin kysymyksiin iloisin mielin. :) Pitkähkö postaus siis luvassa, prepare yourselves.
"Mitä? Mutko on haastettu!"
Tässä ensin Kollinkoukkuiset kysymykset vastauksineen:

1. Mitä temppuja kissasi osaa?
Istu, ylös nouseminen takajalkojen varaan ottaen tukea etutassulla mun kädestä, maahan, suukko, läppy, vilkuta, jalan ali ryömimiminen ja sen jälkeen hyppy jalan yli, pyöri, mangusti (vähän vaiheessa vielä) ja uusimpana talouspaperirullan kaataminen tassulla. Ai niin ja luokse tulo, kun vihellän perinteisen koirankutsuvihellyksen.

2. Onko kissasi käynyt koskaan näyttelyssä?
Ei, mutta on käynyt mielessä kokeilla näyttelyttämistä joskus. Tarvitsisin tosin oppaaksi jonkun kokeneeman kertomaan, miten toimia ja missä olla milloinkin. Ja uskallan vähän epäillä, että Oiva ei kauheesti nauttisi näyttelyssä olosta. Vieraat ihmiset ja varsinkin lapset kun tuppaavat olemaan vähän pelottavia ja tylsäähän sille tulisi kökkiessä koko päivän jossain häkkihökötyksessä. Ja vessojakin olisi vain yksi minilaatikko käytössä - ei kelpaisi mun vessaprinssille sellainen. :P

3. Mikä on kissastasi mieluisin oleskelupaikka?
Mamman lähettyvillä. Lepopaikoista etenkin oma nojatuoli on ihana, sohva ja sänkykin toimivat hyvin.

4. Montako ja mitä eläimiä olet omistanut elämäsi aikana?
Isosiskon kanssa ollaan omistettu liian monta pientä jyrsijää kouluvuosina. Tytöiksi oletetut hamsterit osoittautuivatkin sisaruksiksi ja päätyivät tekemään monet poikaset. Kääpiöhamstereiden lisäksi on ollut kaksi kania, pari rottaa ja marsuja. Niin ja ihan ekat lemmikit meidän huushollissa oli kaksi liskoa - Lissu ja Leevi. Leevi oli mun ja kun se kuukahti, otettiin tilalle Leevi nro. 2. Ne oli jotain anolisliskoja, jos en väärin muista.

5. Mikä on kissastasi paras ihmisten ruoka?
Kaikki! Ei voi valita vain yhtä. Mansikkajogurtti on kova sana, kaurapuuro ehkä vielä kovempi. Niin ja leikkeleet! Aina jos laitan leivän päälle lihasiivun, Oivakin haluaisi. Juustokin on namia, jauhelihasta ja kanasta puhumattakaan.

6. Herättävätkö kissasi aamulla? Monelta?
Herättää kehräämällä. Tulee mukavasti polkemaan ja pötköttämään mahan päälle, enkä valita yhtään. Parempaa herätyskelloa ei mulla ole ikinä ollut. En aina katso edes kelloa Oivan herättäessä, koska jos en nouse, se asettuu takaisin viereen hissukseen tai lähtee touhuamaan omiaan. Nousen vasta omia aikojani sitten joskus. Herätysaika riippuu paljolti siitä, millainen mun aikataulu on ollut lähiaikoina. Nyt olen noussut monena viikkona ma-to 6.45, joten kehräysherätys on tapahtunut ennen sitä joskus kuuden hujakoilla. Sama toistuu vapaapäivinä, koska Oiva nappaa rutiinin tosi näppärästi. Mutta kesälomaviikoilla Oiva herätteli vasta selvästi myöhemmin, kun tottui pitkään nukkumiseeni. Joskus antoi nukkua yhdeksäänkin saakka keskeytyksettä.

7. Lemppari lelu juuri nyt?
Laserpiste. Sen perässä vois juosta maailman tappiin asti. Vanha puuterihuiska ja paidasta peräisin oleva kangasnaru ovat kivoja myös.

8. Mikä näistä on paras: Pahvilaatikko, paperipussi, ihmisten laukut?
Pahvilaatikko.

9. Tykkäätkö vieraista vai oletko ns. yhden ihmisen kissa?
Oivan rakkauden saa kuka tahansa, joka antaa ruokaa tai nameja. Heti kehrää ja sietää jopa olla sylissäkin. Jos nameja ei tipu, vieraat on ihan ok. Paitsi ulkona vastaan tullessa vieraat ihmiset on vähän jänniä - pelottavia suorastaan, jos on kyse lapsista.

10. Jos saisit nyt valita jonkun uuden rotukissan (sellaisesta rodusta, jota et vielä omista) itsellesi, niin minkä rotuisen ottaisit?
Ocicatin. Oivalle kelpaisi pilkullinen pikkuveli painikaveriksi ja minä en sanoisi ei toiselle fiksulle mussukalle. Vähän jänskättäisin ocin äänenkäyttöä, mutta toisaalta Oivakin juttelee niin paljon ja määkyy, että noinkohan ero olisi ihan valtava. Mut joo, oci olis kiva. Tykkään niiden täpläturkista ja luonnekin olisi oletuksellisesti osallistuva, kelmimäisen fiksu ja ihmisrakas.

11. Mikä on ihanin asia kissan omistamisessa?
Rrrrrrakkaus! Ne hetket, kun kissa antaa pusuja ilman namimotivaatiota, lämmin vastaanotto kotiin palatessa, kehräys ja kissan hakeutuminen viereen tai yllättävä istahtaminen syliin. Niin ja tietysti Oivan autuaan tyytyväinen ilme, kun se saa lipaista jotain hyvää sormenpäästä. <3
Postauksen puoliväli saavutettu.
Sitten kysymykset Penan paikasta:

1. Jos kissasi ei olisi kissa, mikä se olisi?
Simpanssin poikanen. Sellanen vähän herkkä taiteilijasielu, fiksu ja mamman mussukka.

2. Missä kissasi nukkuu?
Mun vieressä öisin ja päivisin nojatuolissa, sängyssä tai sohvalla.

3. Onko kissan vessa olohuoneessa kamala ajatus vai sisustuselementti?
Neutraali ajatus. Menisi hiekkis olkkarissakin, jos sille olisi siellä sopiva paikka. Tosin meillä käytössä olevat muovilaatikot eivät ole sisustuselementtiä nähneetkään. :D

4. Mikä on ihanin kissaesine, jonka omistat?
Kissanmuotoinen sormusteline.

5. Leikitkö kissasi/kissojesi kanssa päivittäin?
Leikin. Jos en tarpeeksi, Oiva ilmoittaa asiasta haastamalla jalkapainiin. Kinttujani on tosi kiva haukata ja varpaitani potkuttaa, jos energiaa ei ole saatu purettua muuhun.

6. Mikä on kissaltasi ehdottomasti kielletty ja noudattaako kissasi sääntöä?
Yksin ulos tai rappukäytävään livistäminen. Tätä sääntöä noudatetaan useimmiten. Oiva osaa yleensä jäädä eteiseen odottamaan, että tulen rapusta peremmälle, mutta on luikahduksia välillä sattunut ja tulee varmasti sattumaan jatkossakin aika ajoin. Ulos karkaaminen on ehdoton ei ja yksi mun pahimmista peloista. Siitäkin on kertaalleen selvitty säikähdyksellä ja toista kertaa ei toivottavasti tule.

7. Onko sinulla kissakoruja tai muuta kissa-asustetta, joita käytät päivittäin?
Muutama kissa-aiheinen asuste löytyy, mutta ne eivät päivittäiskäytössä. Ellei sitten kissankarvoja vaatteissa lasketa.

8. Mikä on maksimimäärä kissoja, joiden kanssa suostuisit asumaan?
Tällä hetkellä kaksi, koska yksiö. Ehkä sitten joskus hamassa tulevaisuudessa enemmällä läänillä voisin venyttää lukumäärää suuremmaksi.

9. Aina avoin raksubaari vai säännölliset ruoka-ajat?
Säännölliset ruoka-ajat. Avoin raksubaari olisi hetkessä tyhjä, koska Oiva ei tiedä, mitä kylläisyys tarkoittaa. Ja no, raksujen viljamäärät ja silleen. Suosimme raakaa lihaa pääruokina ja raksuja vain satunnaisina nameina.

10. Oletko tehnyt suunnitelmia sen varalle, että jonain päivänä et pystykkään vaikka sairauden vuoksi pitämään kissastasi huolta?
En. Olen tainnut ollut siinä suhteessa holtiton, mutta jos ikinä tulee tarve keksiä hätäsuunnitelma, se keksitään, pyydetään apua monesta suunnasta (perhe, ystävät, kasvattaja, rotuyhdistys) ja hommat hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mun suunnitelmissa Oiva kuuluu elämääni loppuikänsä.

11. Ovatko ystäväsi myös kissoihin päin kallellaan?
Osa on, osa ei. Onneksi löytyy monet korvaparit, joille voin höpöttää kissalapsesta. :)
Simahtaa voi joskus myös pöydälle.

tiistai 13. lokakuuta 2015

Kun haluaa pyyhkiä pöydän...

... saattaa vastassa olla seuraavanlainen näky:
Joku on pikkuisen edessä.
"Hei pliis, en taatusti liiku." Terveisin kuningas-Oiva.
Tämän postauksen myötä ilmoitettakoon, että täällä me vielä ollaan! Ja kunhan saan aikaiseksi laittaa kamerasta kuvia koneelle, aikomuksena on kertoa Oivan kuulumisia myös jatkossa.